Eilinen päivä vaikutti jo todella lupaavalta. Ville söi ja joi ihan normaalisti. Varovaisia annoksia toki. Ja tahtoi ulos. Eikä vaan polkupyörän peräkärryn kyytiin, vaan ihan itse piti päästä liikkeelle. Desibelien noustessa uhkaavasti, annoin periksi ja pätkä sai potkupyöränsä.
Riitteisistä lätäköistä riitti iloa. Normaalit päikkärit, ilta leikkien. Kaikki hyvin...ei sittenkään.
Illalla Ville oli poikkeuksellisen väsyn oloinen ja sammuikin sadun jälkeen kuin saunalyhty. Yö meni parilla kitinällä.
Olin aamutoimissa, kun Ville töpsötti näkyviin. Taas huippasi. Ja aamiaiskulhon näkeminenkin käynnisti kakomisreaktion. Tippa mehua on taas pysynyt sisällä. Soittelin neuvolaan ja sieltä tk:n sairaanhoitajalle. Nyt jos vielä kunto ottaa takapakkia ja/tai pikkumies heittäytyy ihan apaattiseksi, niin heti näytille. Sairaslomalappu huomiselle odottaa insinööriä terveyskeskuksessa. Meillähän ei ole mitään kotoiluoikeutta sairaan lapsen takia, vaan vaihdetaan vain normaalista poiketen vuoro kotona. Mä olen aamuvuoron normaalisti töissä, saan työnantajan (tai ainakin meidän molempien esimiesten) siunauksella käydä jopa suihkussa työpäivän päätteeksi ennen kuin kiirehdin kotiin. Ja käydä esim. akuutti apteekkireissulla. Insinööri sitten myöhästyy iltavuoron alusta hetken verran.
Kun nyt puhelimessa käytiin läpi tapahtumia perjantaista lähtien, niin ei sairaanhoitaja ainakaan ollut järin huolissaan siitä pään tärskäyksestä. Olisi varmasti huipannut jo samana iltana. Mahatautia on kylässä liikkeellä paljon. Ehkä tämä on vaan noroa tehottomampi versio, kun en edes minä ole sairastunut. Olen kuitenkin nukkunut pikku-ukon kanssa ja saanut oksennuksia päälleni.
Toivottavasti pikkumies kohta tokenisi.
Ihan apaattiseksi en Villeä tällä hetkellä luokittelisi. Koko sairasaikana en ole kertaakaan saanut otsamittariin kuumelukemia. Ajattelin paidan /vaipanvaihdon yhteydessä tarkistaa lämmön luotettavammalla rektaalimittarilla. Jo sen näkeminen, kun tipautin hiukan vauvaöljyä mittarinliukasteeksi, riitti Villelle. Mitenkä voikaan 2v harata niin paljon vastaan. Kyllä mun piti luovuttaa ja jättää toisen pylly rauhaan.
Kuulostaa hurjalta :/
VastaaPoistaKyllähän tällainen takapakki aika hurjalta ja kurjalta tuntui. :/
VastaaPoistaEhkä vaan eilen haukattiin liian iso pala ruoan ja ulkoilun suhteen. Iltapäivästä maistui taas jo tippa piltin välipalamysliä ja päivällisellä piltin bolognese-pasta. Jostain syystä nämä piltin systeemit ja valion onni-puurot on meillä toimineet parhaiten oksutaudin jälkeisessä masun ja suolen "ylösajossa". O_O