Tänään on taas kalenteriin merkitty käynti lastenklinikalle. Puoli yhdeksältä odotamme ritaria saapuvaksi valkoisella ratsullaan...eikun siis Reiskaa valkealla, keltakupukattoisella ranskattarellaan. Kello 11:15 alkaa lääkärin vastaanottoaika. Tänään saamme tietää Villen viime tiistaina otettujen magneettikuvien sisällöstä. Koko eilinen päivä meni miettiessä, että mihinkähän aikaan se tuumoritiimi pohtii pikku-ukkomme hoitojen jatkosuunnitelmaa.
Ei siis varmaan liene järin yllättävää, että unimasa tuntuu hylänneen mut.
Pelkään aivan suunnattomasti, että kasvain on taas kasvanut. En enää edes uskalla toivoa hyviä uutisia. Pelkään, että menetän pienimmän rakkaani. Yössä tulee taas olemaan pitkiä ja pimeitä tunteja. Ja tyynyliina on aamuun mennessä kastunut monet kerrat, kun kierin hereillä tyynyä halaillen ja ajattelen pahinta.
Ville sen sijaan nukkua tuhisee rauhallisesti omassa sängyssään. Äsken kuului vaimeaa äninää, joka loppui miehekkääseen rupsuun. Kotoisia yön ääniä.
Tuo tilanne on niin hirveä, epäreilu ja väärin. Parhaita uutisia, toivoa, tuuria ja jaksamista toivoo lukija Raaseporista.
VastaaPoistaKiitos sanoistasi. Ja kiva tietää, että ruudun toiselta puolen löytyy ihan lähiseudun lukijakin. :)
PoistaKyllähän tämä tilanne koettelee oikeudentajua...miksi noin pieni mies sai kantaakseen tällaisen ristin. :/
Valitettavasti ei nyt saatu niitä hyviä uutisia tälläkään kertaa. :(
<3 !
VastaaPoista<3 <3.
PoistaVoimia. Kerrothan heti kun tiedät ja pystyt.
VastaaPoistaEnkeleitä vierelle kulkemaan.
Olette ajatuksissa.
Kiitos, kaikki suojelusenkelit tulevat nyt Villelle tarpeeseen. Nyt kun tässä on jo hetkisen ehtinyt lääkärin sanoja sulatella, niin kerrottavaksi ei tullut hyviä uutisia. Kasvain on jatkanut kasvamistaan, kaikista hoidoista huolimatta. :(
PoistaMitä siellä kerrottiin? <3 <3 <3
VastaaPoista<3.
PoistaValitettavasti siellä kerrottiin kasvaimen jatkaneen kasvuaan. :(
Takataskussa on nyt sitten ihan uusi hoitosuunnitelma, josta yritän kertoa ihan omassa postauksessa. Kunhan saan sen jossain vaiheessa aikaiseksi.
Toivon että saitte hyviä uutisia. ;(
VastaaPoistaValitettavasti uutiset eivät olleet hyviä. :(
PoistaLääkäreillä oli kuitenkin jo uusi hoitosuunnitelma, jonka avulla lähdetään pääpattia häätämään tästä eteenpäin.
Toivoa ei kuulemma kannata vielä heittää. It ain't over till the fat lady sings, joten minä pidän leipäläpeni hyvinkin supussa.
Voimia koko perheelle taisteluun! <3 Tuntuu huonot uutiset niin pahalta teidän puolesta.
VastaaPoistaKiitos, voimia tässä tarvitaan. Toivottavasti pikku-ukkomme selviytyy taistelusta voittajana, vaikka nyt onkin tullut näitä huonoja uutisia pariinkin otteeseen.
PoistaOi ku voisikin jotenkin auttaa! Itku. Olette iltarukouksissani. Enkeleitä pienelle! On vaikea edes kuvitella miltä susta tuntuu.
VastaaPoistaOma tunneskaalani seilaa tällä hetkellä toiveikkuudesta epätoivon synkeimpiin syövereihin. Tunnen välillä pohjatonta surua ja menettämisen pelko jäytää, sitten seuraavassa hetkessä nauran pikku-ukon touhotuksille ja hämmästelen youtuben voimaa 3ween lallatellessa numeroita englanniksi.
PoistaToivottavasti enkelit auttaisivat pientä miestämme voittamaan tämän taistelun.
Epistä, niin epistä.
VastaaPoistaJostain ne on sinunkin jaksamisen muruset revittävä. Ja mentävä vasn eteenpäin. Me jotka emme ole kokeneet niin ei voida ede aavistaa mitä käyt läpi. Jollakin tavalla haluan sinulle voimia toivottaa ja ja toivon sydämestäni että hoidot auttavat pientä ihmistä.
Kiitokset myötäelämisestä siellä ruudun takana. Siitäkin saan niitä voiman murusia. :)
PoistaKyllähän tämä tilanne tuntuu huomattavasti epäreilummalta, kuin oman isäni menehtyminen keuhkosyöpään kuutisen vuotta sitten. Tottakai menetys oli kova, mutta jotenkin ymmärrettävämpi, olihan isäni kuitenkin kova tupakoimaan. :/
Suurin voimanlähde tällä hetkellä on ihan selvästi tämän veljeskatraan touhottamisen seurailu. Lasten vuoksi ja ansiosta sitä jaksaa päivän kerrallaan eteenpäin tätä taistelua.
Paljoon onneksi nykylääketiede pystyy. Tsemppiä pienelle ja kaikille muillekin, blogissani on e-mail-osoitteeni, jos haluat purkautua, mitä vaan. Anytime!
VastaaPoistaToivottavasti saamme aitiopaikalta seuraat kuinka valtavasti kehittyvä nykylääketiede alkaa potkimaan pääpattia persukseen.
PoistaOlemme siirtymässä virallisesta hoitoprotokollasta kokeelliseen versioon. Voisi siis sanoa että hyväksymällä hoitosuunnitelman muutoksen, tein lapsestamme koekaniinin.
Kiitos, pidän tarjouksen mielessä, jos seinät alkavat kaatumaan päälle ja ajatuksia on pakko päästä purkamaan. Kun korvien välissä pyörii tällä hetkellä aika paljon kaikkea.
Oon tosi pahoillani tilanteesta! Voimia koko perheelle <3 ootte ajatuksissa!
VastaaPoistaKiitos. Voimia tässä tarvitaan. :)
PoistaTässä on ollut sellaista hullunmyllyä, etten ole ehtinyt kommenttejakaan julkaista. :/
Mutta jospa tästä saisi tämän uuden luurin kohta iskuun, niin voisin päivitellä kuulumisiakin.
Elämä on kyllä epäreilua. Ei tässä osaa edes kuvitella miltä teistä mahtaa tuntua :( jaksamista toivon teille joka tapauksessa tämän kaiken keskellä. Ja on vaan uskottava ja toivottava että uudet hoitosuunnitelmat auttavat pienen miehen voittoon tässä taistelussa <3
VastaaPoistaKiitokset sanoistasi. Tunteita on melkeinpä hankala pukea sanoiksi. Pahalta, surulliselta, petetyltä.
PoistaJa nyt on vaan yritettävä tosiaan löytää usko uusiin lääkkeisiin. Ensimmäinen hoitojakso on jo onnellisesti takana, ehkä tässä saan siitä hiukan juttua aikaiseksi, kunhan totun uuteen luuriin ja saan akuuteimmat jouluhärdellit järjestettyä. :)