Tuskanhiki valui jo istuimia valitessa. Vertaile testejä, mittaile autoa ja etsi käyttäjäkokemuksia. Lopulta on aika tyhjentää lompakko.
Meidän takapenkiltä löytyy nyt 3 erilaista istuinta.
Santulla on ihan puhtaasti vyöistuin, Britaxin kidfix sl muistaakseni.
Roopella on Britaxin multitech II turvavyöistuimeksi muunnettuna ja Villellä on BeSafe izi combi x3 isofix. Helpostikin toimintatonnin edestä takapenkin täytettä.
Meillä on tuo kolmikko, etenkin esikoinen, kasvanut aina hiukan 0-käyrän yläpuolella. Ja ovat levottomia. Niinpä matkustussuunta on jo hyvin nuorena kääntynyt nenä menosuuntaan. Suositushan on se vähintään 3 vuotta selkä edellä. Meillä käännös on tapahtunut about 2 vuotiaina.
Niinpä Villekin matkustaa nyt nenä eteenpäin. Oli niin sanoinkuvaamattoman rasittavaa istua vänkärin penkillä ja ottaa tylsistyneen kippurajalan vauhtiponkaisuja vastaan, kun turvaistuin rytkyy omaa selkänojaa vasten. Vaikka sitikan C4 GP onkin tila-auto, ei sielläkään tilasyöppöä selkämenosuuntaanistuinta pääse edes kaltaiseni persjalkainen pakoon.
Perhekahvilassa en uskaltaisi asiasta varmaan mainitakaan. Sieltä on tullut aina hyvin kärkkäistä mielipiteitä. Teet sitten sitä tai tätä, niin tai näin.
Tottakai tiedämme turvallisuudesta kirjoitetut faktat. Ja tiedämme ettei jalat kippurassa ole vaarallista. Mutta kyllä 7h penkinpotkintaa mummilareissua ajatellen kiristää jo liikaa jopa vänkärin pipoa. Notta näin meillä. Paskat vanhemmat tässä hei.
Meidän sitikan apina...eikun ipanaosasto.
Keväällä koittaakin sitten taas uusi tuskailukierros. BeSafe on ihana istuin, mutta armottoman pieni. Painoraja on 18kg ja Santtu 3v (103cm) mahtui häthätää sisävaatteissa istumaan siihen niin, ettei niskatuki painanut hartioihin. Niinpä pitää hankkia pikkuhiljaa isompi ja serkkupoika saa tuon, jos pikkuveljeni kelpuuttaa käytetyn.
Ehkä ostetaan Roopelle tuollainen isofix vyöistuin kuin Santulla on ja sitten laitetaan Multitechiin valjaat takaisin paikoillen.
Tässä kohdin on kyllä pakko muistella omaa lapsuusaikaa...toppatakkimytty persuksen alla, jottei vyö hierrä kaulaa. Siis sitten, kun meille viimein tuli auto, jossa oli takapenkillä turvavyöt.
Itsekin olin about 3-vuotiaana katon kautta kolmesti ympäri onnettomuudessa. Onnekseni etupenkillä siinä 70-lukulaisen escortin etupenkillä, turvavyössä. Muutoin en ehkä tätä kirjoittelisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti