Jospa tämän leikkauksen myötä Ville saa liikkumisen ilosta paremmin kiinni, kun pystyssä oleilun ohessa ei tarvitse välillä huiluuttaa päätä vaakatasossa.
Klo 12:45 Ville lähti kohtia anestesia- ja leikkausosastoa ja 16:10 sain soiton, että pätkä on heräämössä tulossa hiljalleen tajuihinsa. Kardiologi käytti vielä tokkuraista hetkeä hyväkseen ja kävi ultraamassa sydämen. Ei siis epäillä sydänvikaa vaan toimenpide kuuluu syöpähoitojen alun 0- tilanne kartoitukseen.
Hoidoilla kun on sivuvaikutuksia, vaikka itse tauti kukistuisikin, voi jälkipyykkinä tulla sydävikoja, oppimisvaikeuksia yms. kauaskantoisia vaivoja.Osastolle K6 Ville kärrättiin hiukan ennen klo 19. Ei mennyt tuntiakaan, kun pikku-ukko pyysi iltapalaa. Pieneen masuun katosi kokonainen riisipiirakka, paprikatikkuja, kokonainen banaani ja tilkkanen maitoa.
Nyt unimasa hoitikin jo pikku-ukon unten maille. Hoitaja toi äsken hiukan kipulääkettäkin. Kyllä pikkuisestamme pidetään täällä hyvää huolta. Kuva on hämärä ja tabletilla otettu, kun puhelimeni ja blogger eivät tykkää toisistaan. Mutta näkyy siitä ehkä meidän suloinen sissi.
Olen tosi iloinen teidän puolesta! Hyvää jatkoa.
VastaaPoistaAina se tuntuu yhtä suurelta voitolta, kun viimein saa soiton että leikkaus on mennyt hyvin. Nuori mies on suntin myötä piristynyt ihan silmissä, ero viime viikkoon on jo nyt valtaisa. Tästä on hyvä jatkaa taistelua sytostaattien voimin.
PoistaVoi mikä sissi! <3 Voimia taisteluun! <3
VastaaPoistaKiitos. Nyt kun leikkaukset ovat (toivon mukaan) takana ja niistä toipuminen hyvässä vauhdissa, niin taistelua jatketaan heti ensi viikolla. Tiistaina 16.2. alkavat sytostaattihoidot.
PoistaNo näkyy siitä, ihana pikku sissi <3 Ja jotenkin niin ihanaa huomata, että niin sitä lapsi vaan syödä napsuttaa menemään, koska lapset on vaan niin jotenkin, erityisiä näissä toipumisissaan! Mutta vaikka en ole samaa lähellekään kokenut, niin silti nuo tunnit, kellonajat, tuntui ihollani. Miten siellä äitiparka (ja muut) on kestäneet nuo kellon tikitykset siihen asti että pääsivät taas pienensä tykö... voi että, kaikki voimat edelleen sinne, kaikille :)
VastaaPoistaJos se odottelu on karseaa täällä sairaalassakin, niin kotona on vielä kamalampaa. Puhelimesta tuntuu tulevan pahin vihollinen, kun joka kilahdus ja piippaus muljauttaa mahan ympäri. Kyllä noista tunneista jokainen tuntui vähintäänkin viideltä.
PoistaNämä pikkuihmiset ovat todellakin aivan erityisiä sissejä toipumisen suhteen. Tänään ollaan jo neljä kertaa käyty lainakärrillä ajamassa tunnelirallia. Niitähän täältä Meilahdesta löytyy.
Hoitajillekin on löytynyt jo joitain ystävällisiäkin sanoja. Ruokaakin uppoaa ihan vanhaan malliin.
Luulen että itse olisin reporankana ja kärttyisenä kuin ahteriin ammuttu karhu sängyn pohjalla vuorokausi tuollaisen operaation jälkeen.
Onno teillä tiedossa siis jo että onko kyseessä hyvän vai pahanlaatuinen kasvain?
VastaaPoistaVoimia koko perheelle <3
Villen kasvain (ependymooma) sai luokituksen gradusII, kun asteikko on I-IV. Eli ei nyt kaikkein ärhäkkäin mahdollinen, joskaan ei lievinkään muoto.
PoistaTiistaina käydään sytostaatein kasvaimen rääppeiden kimppuun.
Huomenna toivottavasti päästään kotiin vetämään henkeä ennen seuraavaa sairaalareissua, josta luultavasti tulee pahin tähän mennessä. Toivottavasti saavat hyvinvointilääkityksen mahdollisimman pian kohdilleen.
Mitä teille kuuluu? Olette ajatuksissani <3
VastaaPoistaOlosuhteisiin nähden meille kuuluu hyvää.
PoistaSuntin jälkeen Ville on piristynyt silmissä ja touhutaso nousee kohisten. :)
Nyt takana on jo ensimmäinen sytostaattikierroskin.
Miten pieni taistelija jaksaa? Ihan on itselläkin sydän sykkyrällä kun meillä on samanikäinen poitsu.
VastaaPoistaPieni taistelija voi oikein hyvin. Touhutaso on noussut kohisten ja päästiin juuri sairaalasta kotiin. Ensimmäinen sytostaattikierros on takana ilman isompia ongelmia.
PoistaOsastolla oli niin paljon näitä urheita pikkuisia sissejä, joiden tervehtymistä kyllä jännää itsekin tulevaisuudessa.
Ihana pieni taistelija ♡♡♡
VastaaPoistaVille on kyllä niin söpö ja ihana...ja jos pelkästään asenne ratkaisisi, niin koko tauti olisi jo selätetty.
VastaaPoistaTämä sunttileikkaus oli kyllä niin tarpeen, vaikka sydäntä kylmäsikin jälleen uusi kalloon kohdistunut operaatio nukutuksineen. Uskomaton ero Villen touhutasossa ennen vs jälkeen leikkauksen.