Täällä podetaan varmaan kuopuksen kanssa molemmat jonkinasteista hoitoväsymystä. Pää pursuilisi vaikka mitä mistä kirjoitaa, mutta kun sormet eivät jaksa. Villen potkupyörä kerää hämähäkinseittejä käytön puutteessa.
Taksin takapenkillä kuluu joka arkipäivä nelisen tuntia ja kilometrejä paukkuu noin 1350 per viikko.
Onneksi tämä sädehoitorupeama alkaa olla hiljalleen puolivälissä. Jaksaa jaksaa.
Villen sädetys joudutaan hoitamaan anestesiassa, joten ihan pelkällä vartin koneajalla ei reissuista päästä. Oman lusikkansa soppaan tuo anestesian vaatima paastoaika yhdistettynä kortisonilääkityksen loputtomaan ruokahaluun. Iltapäivän hoitoaikoihin on huomattavasti pienempi paha herättää Ville 5:30 syömään aamupuuroa, kuin että lähtisi pelkän matkamehun turvin. Kortisoni kun on aiheuttanut Villelle myös pms oireet potenssiin sata. Painonnousu on myös kortisonin ansiosta hurjaa, lääkkeen aloituksen jälkeen on tullut lisää jo reilu 3kg. On vain reilu kuukausi siitä, kun pätkä keikkui alipainon rajamailla, nyt on jo reilusti liian lihava kaikkien käyrien ja bmi- mittareiden mukaan. Ääripäästä toiseen, soutaa huopaa.
Unisanna on onneksi maailman mukavin hoitaja ja Ville oikein odottaa Sannan näkemistä. Jos tämä kärttykalle kiukkuaakin mulle, niin naamalle ilmestyy iso hymy Sannan ilmestyessä. Salaisella supersängyllä nämä bestikset hurjastelevat tunneleita pitkin lastenklinikalta sädeklinikalle.
Tuleva viikko alkaa taas klo 06 lähdöllä. Pätkälle kuiva vaippa, vaatteet niskaan, 80ml matkamehua napaan, pikainen hampaanrapsutus ja taksiin. Hyvin valmisteltuna Ville on vartissa matkavalmis. Mä herään aina aiemmin syömään salaa. Meidän mukava taksikuski ei ansaitse sitä, että joutuu kanssani tekemisiin nälkäisenä ja aamukahvitta.
Jestas mä tässä yritän päästä elävien kirjoihin kortisonipiikin jälkeen. Torstaina laitettiin ja nyt eka pvä ku edes vähän elävä olo. Kauheeta myrkkyä 😤 mulla kävi nii että ruokahalu hävisi joten toisaalta teidän tapauksessa lisääntynyt ruokahalu on varmaan parempi 👍 :)
VastaaPoistaJoo kyllä hoitajatkin ovat sanoneet, että kamalaa myrkkyähän tuo kortisoni on. Onneksi ollaan jo hiukan saatu keventää annosta.
PoistaRuokahalu oli ihan kaivattu ominaisuus etenkin kortisonikuurin alkaessa, kun syöminen oli silloin todella huonoa. Mutta nyt kaikki turvotus ja painonnousu alkaa haittaamaan hoitoa, kun sädemaski ei enää istu kunnolla.